Kun puhumme, aivojemme vasen puoli aktivoituu. Kun kuulemme musiikkia tai rytmejä, aktivoituu aivojemme oikea puoli. Kun laulamme, molemmat aivopuoliskomme ovat aktiivisia. Tähän perustuu laulamisen ainutlaatuisuus kielen oppimista tukevana menetelmänä!
Kielinuppu on suomalainen opetusmenetelmä, joka tukee lasten suomen kielen kehitystä laulamisen avulla. Menetelmän ovat kehittäneet varhaiskasvatuksen maisteri ja muusikko Katri Kunnas sekä varhaiskasvatuksen maisteri Sarah Goncalves. Kielinuppu-lauluja on julkaistu vuodesta 2017 alkaen. Kielinuppu-laulut on suunnattu varhaiskasvatusikäisille lapsille, joiden kielitaito on vielä kehittymässä. Ne hyödyttävät erityisesti monikielisiä lapsia sekä lapsia, joilla on haasteita kielen kehityksessä. Kielinuppu-lauluja voidaan kuunnella Spotifyssa, YouTubessa, Kielinuppu-konserteissa sekä ammattilaisten työvälineeksi kehitetyssä Kielinuppu-sovelluksessa.
Kielinuppu-laulut sisältävät runsaasti toistoa. Toistot mahdollistavat jäljittelyn, joka on lapsille luontainen tapa oppia kieltä. Runsas toistojen määrä tekee lauluista yksinkertaisia ja helppoja, mikä lisää motivaatiota oppimiseen.
Jotta laulaminen tukee kielen kehitystä, sisältävät Kielinuppu-laulut paljon arkista kieltä ja sanastoa, jota lapset tarvitsevat arjessaan ja käyttävät aktiivisesti kielen oppimisen alkuvaiheessa. Kielinuppu-lauluja on tähän mennessä tehty muun muassa leikkimisestä, pukeutumisesta, ruokailemisesta, vessassa käymisestä, tunteista ja vuodenajoista. Lauluihin voidaan vaihtaa sanastoa ajankohtaisiin asioihin tai lasten kiinnostuksen kohteisiin liittyen.
Kieli opitaan vuorovaikutuksessa – ei pelkästään kuuntelemalla. Siksi lasten kanssa laulettaessa on tärkeää tarjota lapsille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua laulamiseen vuorovaikutteisesti. Perinteisesti laulut lauletaan alusta loppuun keskeytyksettä alkuperäisen mallin mukaisesti. Vuorovaikutteisessa laulamisessa ei sen sijaan pyritä täydelliseen toistoon, vaan laulu saa elää tilanteen ja lasten mukana. Kun lapset voivat itse vaikuttaa laulun etenemiseen ja sisältöön, tukee se osallisuuden ja kielen omistajuuden kokemusta.
Mikäli laulamisella halutaan tukea lasten kielen kehitystä, on laulettaessa tärkeää kiinnittää huomiota sanojen selkeään ääntämiseen. Äänteitä ei tulisi venyttää tarpeettomasti, sillä äänteen pituuden muuttuminen voi muuttaa sanan merkityksen (esimerkiksi uni - uuni).
Lauletun kielen selkeyttä tukee myös Kielinuppu-lauluissa käytetty syllabinen laulutyyli, mikä tarkoittaa sitä, että jokaista laulettua säveltä vastaa yksi tavu.
Laulamisesta iloitseva aikuinen näyttää lapselle esimerkkiä siitä, miten musiikista innostutaan, miten sitä kuunnellaan ja miten musiikkiin otetaan osaa. Rohkaisemme perheitä ja lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia laulamaan lasten kanssa kaikkialla; sisällä, ulkona, pukemis- ja siirtymistilanteissa sekä arkisten puuhien lomassa. Näin laulujen avulla opittu sanasto nivoutuu luontevaksi osaksi lapsen arkea.
Tekstit: Katri Kunnas (Kielinuppu-menetelmän kehittäjä, varhaiskasvatuksen maisteri, muusikko, tuottaja)